Ympäristöystävällisyys kärkeen

Kuhmon päättäjillä oli rohkeutta tehdä päätös puurakentamisesta. Monissa muissa kaupungeissa on yritetty tehdä CLT-koulu tämän jälkeenkin, mutta tyypillisesti se kaatuu johonkin. Kuhmolaisilla oli rohkeutta lähteä vetämään pioneeriroolia tässä hankkeessa, ja se on minun mielestäni todella hieno asia.

Tietysti se herätti mielenkiintoa ja uteliaisuutta, koska CLT massiivipuulevy ei ollut Suomessa kovinkaan tunnettu julkisen rakentamisen materiaali. Kun Suomen ensimmäinen CLT-tehdas oli perustettu Kuhmoon, olihan se hyvin inspiroivaa, että puutuoteosat valmistetaan paikallisessa tehtaassa ja paikallisesta materiaalista. Suunnittelu oli mielenkiintoista ja jännittävää, kun tämän mittakaavan rakennusta ei kukaan arkkitehti tai rakennesuunnittelija ollut aiemmin CLT-levyistä suunnitellut.

Massiivipuurakentaminen toi mukanaan myönteisiä yllätyksiä. Puun käyttö rakentamisen päämateriaalina vaikutti rakennuksen luonteeseen. Lähtökohtana pidin, että puun pitää näkyä voimakkaasti. Jos tehdään puusta, on inhottavaa peitellä se kipsilevyllä piiloon. CLT taipui hyvin tällaiseen isoon rakennukseen, jonka pinta-alan jaoin kolmeen pienempään rakennuksen muodostavaan massaan.

Suunnittelun tueksi oli niukanlaisesti suomenkielistä ohjeistusta. CLT-rakentamisessa varsinaiset haasteet liittyvät enemmän rakennepuolen suunnitteluun, mutta se vaikutti tietysti arkkitehtisuunnitteluunkin hyvin paljon. Jos nyt suunnittelisin uudestaan, niin ehkä suunnittelisin vähän kapeampia tiloja niin, että välipohjien jännevälit olisivat lyhyempiä ja välipohjarakenteet maltillisempia. Osoitimme kuitenkin, että kohtuullisen pitkät jännevälit onnistuvat myös puurakenteisina.

Vaikka CLT- levyllä on massiivipuun rakenne, se on kevyttä, joten akustiset ominaisuudet piti ratkaista. Varsinaista rakentamista pystyi ajattelemaan suurelta osin perinteisen elementtirakentamisen säännöillä.

Koko projektin toteutus kaikkien tahojen kanssa meni alusta loppuun poikkeuksellisen hyvin. Tietysti välillä väännettiin asioista eri tahojen kanssa ja oli sellaisia välietappeja, milloin tarkasteltiin esimerkiksi kustannuksia, kun piti karsia jotakin. Rakentajien kannaltahan tämä oli varmasti todella haastava hanke ja heidänkin on täytynyt opetella aika monta uutta asiaa.

Palautetta on saatu kyllä hyvin paljon kuhmolaisilta, kansalaisilta ja opettajilta, mutta sitten myös kollegoilta ja monelta muulta ammatilliselta taholta. Kohteesta on julkaistu paljon materiaalia näyttelyissä ja ammattilehdissä. Kun kohde on ollut palkintoehdokkaina monenlaisissa kisoissa, on arvioitu, että tässä on suoriuduttu ihan hyvin.

Alusta alkaen ajattelin, että tässä kohteessa voi tehdä jotain yksikertaista ja perusasioihin pureutuvaa arkkitehtuuria. Sen kautta lähdettiin etenemään ja välillä vähän mietitytti, tuliko liian tavanomainen rakennus. Vaikka sen lähtökohta onkin aika yksinkertainen, detaljisuunnittelun kautta saatiin rakennuskokonaisuuteen arkkitehtonista laatua. Ajatuksena varmaan kaikilla oli, että teimme yhdessä koulusta referenssikohdetta.

Koulurakennuksen rauhallinen tunnelma on ollut hyvin tavoitteellista ja erityisesti suurissa avoimissa tiloissa tämä korostuu. Oppilaat ja koulun toiminta tuovat tiloihin niin paljon säpinää, että itse rakennus saa olla toiminnan raamina hyvin rauhallinen.