Puurakentamisella voidaan edistää metsien monimuotoisuutta

Hoitamalla metsiämme kestävästi ja tuottamalla puuta rakennuksiin ja muihin pitkäkestoisiin tuotteisiin, voimme varmistaa metsiemme kestävän hyödyntämisen tulevaisuudessa. Metsänhoidon ja -kasvatuksen tavoitteena on jatkossakin monella tapaa arvokas tukkipuu, josta jalostetaan pitkäkestoisia hiilivarastoja rakennuksiin.

Me kainuulaiset metsänomistajat ja metsäalan toimijat olemme ylpeitä siitä, että Kuhmo on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti edistänyt puunkäyttöä rakentamisessa. Samalla toivomme, että Tuupalan kouluhanke esimerkillään kannustaa muitakin Suomen kuntia tekemään vastaavanlaisia päätöksiä julkisessa rakentamisessa.

Metsänhoidon ja -kasvatuksen tavoitteena on jatkossakin monella tapaa arvokas tukkipuu, josta jalostetaan pitkäkestoisia hiilivarastoja rakennuksiin.

Timo Pisto, metsäbiotalouskoordinaattori, metsätalousinsinööri ja agrologi, Suomen Metsäkeskus

Metsätalous tuottaa pitkäkestoisesti hiiltä sitovaa materiaalia rakentamiseen

Metsämme ovat tänä päivänä monipuolisessa käytössä. Perinteisen metsänhoidon ja kasvatuksen lisäksi metsillämme on nykyisin paljon muutakin käyttöä. Niillä on suuri merkitys esimerkiksi virkistyskäytön ja matkailun näkökulmasta, muita metsissä toimivia elinkeinoja sekä käyttöä unohtamatta. Metsiämme on kasvatettu ja hoidettu pitkäjänteisesti ja saamme niistä tänä päivänä hyvälaatuisia raaka-aineita esimerkiksi puurakentamisen lisäksi erilaisiin puuhun ja puukuituihin pohjautuviin tuotteisiin.

Puu täällä pohjoisessa kasvaa eteläistä Suomea hitaammin. Metsien pidemmällä kiertoajalla on toisaalta positiivisiakin vaikutuksia esimerkiksi puun teknisiin laatuominaisuuksiin. Hitaasti kasvaneella, runsaasti hiiltä sitoneella pohjoisen puulla on tärkeä rooli vientituotteena ja se on haluttua myös kotimaisen rakennus- ja puutuoteteollisuuden raaka-aineeksi.

Jos metsän ja puun tarinaa mietitään ajallisesti, voi moni yllättyä siitä miten pienen puuntaimen kasvaminen tukkipuunmittoihin voi kestää kaksikin sukupolvea. Metsänhoito ja -kasvatus Suomessa ja erityisesti täällä pohjoisessa on pitkäjänteistä työtä. Lopullisen tukkipuusadon korjaaminen ja suurempi metsätili saattaakin odottaa vuosikymmeniä ja vaatii toteutuakseen metsänomistajilta paljon työtä ja panostusta metsiin. Tämä jää monesti vähälle huomiolle, kun keskustelemme metsiemme käytöstä ja niihin liittyvistä tarpeista.

Vuosikymmenien aktiivinen työ näkyy Kainuun metsien kehityksessä. Puuston määrä on liki tuplaantunut 50 vuodessa ja metsien kasvu on 2,5 kertainen 1970-lukuun verrattuna eli jossain on onnistuttu. Se jää arvoitukseksi, käviköhän kainuulaisen metsänomistajan tai metsätalouden edistäjän mielessä aikanaan se, että millainen merkitys oman metsän hoidolla ja kasvatuksella tulee olemaan tulevaisuuden ilmastokeskusteluissa.

Metsien kestävä käyttö metsänhoidon avaintekijä

Metsien kestävä käyttö on suosittu puheenaihe niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin metsäkeskusteluissa. Myös täällä maakuntatasolla metsiin liittyvät kysymykset herättävät paljon kysymyksiä ja keskustelua. Alueellisissa metsäneuvostoissa käydään metsäpoliittista keskustelua eri intressiryhmien kesken ja sovitaan yhteisesti metsien käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvistä tavoitteista ja toimenpiteistä.  Metsien kestävän käytön ja hyödyntämisen edellytyksenä on, että onnistumme taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden yhteensovittamisessa. Tässä työssä alueellisella eri toimijoiden välisellä keskustelulla sekä metsäpolitiikan tekemisellä on erittäin tärkeä rooli.

Kainuun tuoreessa metsäohjelmassa on metsäbiotalouden tavoitteeksi asetettu luonnonvarojen ilmastokestävä hyödyntäminen edistäen luonnon monimuotoisuutta, metsien monikäyttöä sekä ekosysteemipalvelujen ja luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen suotuisaa kehitystä. Tavoite kertoo siitä, että metsiin kohdistuu nykyisin metsänhoidon ja puuntuotannon ohella paljon muitakin tarpeita ja mahdollisuuksia, jotka on huomioitava tavoitteiden yhteensovittamisessa. 


Metsien kestävän käytön ja hyödyntämisen edellytyksenä on, että onnistumme taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden yhteensovittamisessa.

Timo Pisto, metsäbiotalouskoordinaattori, metsätalousinsinööri ja agrologi, Suomen Metsäkeskus

Kainuussakin metsiä on hoidettu ja kasvatettu vuosikymmeniä tavoitellen hyvälaatuista tukkipuuta esimerkiksi rakentamisen tarpeisiin. Tämä on edellyttänyt metsänomistajilta oikea aikaisia hoitotoimenpiteitä ja investointeja tavoitteiden saavuttamiseksi. Puurakentamisen suosion ja kysynnän kasvaessa tarvitsemme jatkossakin laadukasta tukkipuuta rakentamisen ja puutuotteiden raaka-aineeksi.

Puurakentaminen kannustaa kestävään metsänhoitoon

Katso video: Timo Pisto

Lisätiedot

Kainuun alueellinen metsäohjelma

Timo Pisto
Puheenvuoron takana:

Timo Pisto

metsäbiotalouskoordinaattori, metsätalousinsinööri ja agrologi, Suomen Metsäkeskus