Vahvuus on paikallisuudessa

Puun osuus käytetystä rakennusmateriaalista oli 75 prosenttia, mistä osuudesta 65 prosenttia tuli Kainuusta. Puun hankinnan ja käytön kerrannaisvaikutus näkyi alkutuotannossa, jalostuksessa ja palveluissa. Rakentamisen CLT-puuosien valmistuksella paikallisesti oli merkittävä vaikutus aluetaloudellisessa tarkastelussa.

Puun alkuperällä ja sen kuljetusmatkoilla on tärkeä merkitys vähähiilisyyden tavoittelussa ja hiilivarastoissa. Kun rakentamisessa hyödynnetään alueellisia toimijoita siten, että kaadetaan puu lähimetsästä, kuljetetaan raakapuu lyhyen matkan päässä olevalle sahalle ja jalostettavaksi puurakentamisen tuoteosiksi, pienentää se sekä rakennuksen hiilijalanjälkeä että vahvistaa aluetaloutta. Kohde oli kompakti kokonaisuus, missä saatiin pienempi hiilijalanjälki, yritykset saivat työtilaisuuksia ja aluetalousvaikutukset kasvoivat.

Kun jalostuksessa käytetään kaupungin tarjoamaa vihreää sähköä, tuotteen valmistuksen päästöt alenevat ja uusiutuvalla tuotetulla kaukolämmöllä voidaan vähentää rakennuksen käytön aikaista hiilijalanjälkeä.

Päärakennuttajan eli kaupungin asettama projektin johto ja muut rakentamiseen liittyneet kunnan työntekijät olivat Kuhmosta. Suunnittelu- ja insinööriosaamisen palvelua ostettiin ulkopuolelta. Myös pääurakoitsija oli ulkopuolelta, mutta käytti paikallista työvoimaa.

Kun rakentamisessa hyödynnetään alueellisia toimijoita, pienentää se rakennuksen hiilijalanjälkeä ja vahvistaa aluetaloutta.

Heli Kumpulainen, projektipäällikkö, LCA

Hiilijalanjäljen laskenta johtaa uusiin toimintatapoihin rakentamisessa

Rakentamishankkeen aluetalousvaikutusten laskenta kannattaa tehdä hankkeen alkuvaiheessa, kartoittaa kaikki alueen potentiaaliset rakentamisen palveluja tuottavat yritykset ja pyrkiä hyödyntämään niiden palveluita. Kun alalla on paljon pieniä toimijoita ja hankinnat suuria, yritysten kannattaisi tehdä yhteistyötä klusterina kilpailutuksessa.

Jos hankkeissa halutaan hyödyntää oman alueen palveluita, tulisi heti alussa koota alueen osaajat yhteen. Jokaisella alueella on paljon osaamista, minkä hyödyntäminen näkyy myönteisinä aluetalousvaikutuksina. Sen sijaan, että kunnat järjestävät hankkeista monelta ohi menevän yleisen tiedotustilaisuuden, tarvitaan aktiivista ohjaustyötä ja uutta asennetta. Julkisten hankintojen laki sallii kilpailutuksessa pienten toimijoiden yhteenliittymät, mutta sitä käytetään vähän. Kun uusi maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää hankkeiden hiilijalanjäljen mittaamista, se johtanee toimintatapojen muutokseen.

Rakentamisen tuoteosien EPD-sertifointi kasvaa

Isoissa koulujen ja päiväkotien tapaisissa rakennushankkeissa käytettävien rakennusmateriaalien merkitys hiilen sidonnassa kasvaa. Julkisissa uudisrakennuksissa hiilijalanjälkivaade tulee lisäämään rakentamisen tuoteosien EDP - sertifiointien tekemistä. Se mahdollistaa tuotteiden välisen vertailun, eli pystytään vertaamaan kahden eri valmistajan CLT-elementtien päästöjä. Se on vaikuttavin ja paras mahdollinen tieto, mitä siihen on kasattu. Näiden määrä tulee lisääntymään, kun rakennusten hiilijalanjäljen laskenta sitä vaatii. Vaikka siihen on yleinen tietokanta, sertifioinnilla tuotteiden valmistajat pystyvät osoittamaan oman tuotteensa ominaisuudet hiilen sidonnan kannalta.

Heli Kumpulainen
Puheenvuoron takana:

Heli Kumpulainen

projektipäällikkö, LCA

Puurakentaminen työllistää

Katso video: Tommi Ruha

Rakentamishankkeen aluetaloustarkastelu

  • Aluetaloustarkastelu voidaan suorittaa hankkeen alussa tai lopussa. Kun tarkastelu toteutetaan hankkeen lopussa, kuten Tuupalan puukoulun tapauksessa, voidaan todentaa investoinnin kokonaisvaikutukset, rakentamisen päävirrat sekä hankkeen tavoitteet. Samalla tarkastelussa löydetään kehityskohteita alueellisen puurakentamisen kehittämiseksi. 
  • Hiilijalanjälkilaskenta ja rakentamisen aikaisten aluetalousvaikutusten selvittäminen olivat osa Woodpolis2020-hanketta, jonka tavoitteena oli selvittää julkisen puurakentamisen hyötyjä ja tukea pitkäjänteisen puurakentamisen kehittämistyötä. Tuupalan puukoulu on kaksikerroksinen, lähes 5 500 m² kokoinen koulu, joka valmistui vuoden 2017 lopussa. Koulu on Suomen ensimmäinen massiivipuisista CLT-elementeistä koottu ja sääsuojassa rakennettu oppilaitos. 
  • Aluetaloudellisessa tarkastelussa tarkasteltiin puurakenteisen koulun rakentamisen aikaisia vaikutuksia Kainuun aluetalouteen kokonaistuotoksen, arvonlisäyksen ja työllisyyden näkökulmasta.
  • Aluetaloustarkastelussa todettiin, että rakentamishanke on synnyttänyt suurimmat vaikutukset jalostuksen toimialaan, johon kohdistui 45 % positiivisesta kokonaisvaikutuksesta.
  • Kohteen päämateriaalivirrat olivat peräisin Kainuun alueen sisäpuolelta ja muu osaaminen alueen ulkopuolelta. Täten hankkeen tavoite alueellisen materiaalihankinnan osalta onnistui ja positiiviset vaikutukset näkyivät kokonaistuotoksen, arvonlisäyksen ja työllisyyden osalta.