Päätös rakentaa Suomen suurin puukoulu vaati päättäjiltä rohkeutta. Olemme olleet muurinmurtaja ja tulevaisuudessa julkinen puurakentaminen on helpompaa, kun on syntynyt kokemusta. Kun uutta ruvetaan tekemään, ovat päättäjät terveellä tavalla harkitsevaisia. Sille tielle haluttiin lähteä eikä jälkeenpäin ole kaduttanut. Parasta palautetta on tullut koululaisilta ja opettajilta, että he ovat pitäneet työskentelytiloista. Mieleen on jäänyt koulun avajaisista, kun joku pikkuinen sanoi, että olen rakastunut tähän kouluun.

Mieleen on jäänyt koulun avajaisista, kun joku pikkuinen sanoi, että on rakastunut tähän kouluun.

Eila Valtanen, MH, eMBA, Kuhmon kaupunginjohtaja (2004–2017)

Kokemukset Keski-Euroopasta helpottivat päätöksentekoa

On tärkeää, että lapsille ja nuorille voidaan tarjota terve ja sisäilmaltaan puhdas työskentely-ympäristö. Se on kaikista tärkein asia ja siitä oli saatu jo Keski-Euroopan koulurakentamisesta kokemusta, mikä helpotti päätöksentekoa.

Saksassahan on käytetty jo pidempään massiivipuuelementtejä sekä päiväkotien ja koulujen rakentamisessa. Sikäläiset kokemukset ovat olleet poikkeuksetta hyviä. Seiniä ei ole töhritty, eikä pehmeään puupintaan ole tehty kaiverruksia.

Terveysvaikutuksia tutkittiin

Kun Keski-Euroopassa on tutkittu pienten koululaisten stressitasoa, on huomattu, että puukouluissa lasten pulssit ovat matalampia ja he ovat rauhallisempia. Se johtuu myös puurakennuksen akustiikasta, mikä hävittää taustahälinän.

Yksi syy uuden koulun rakentamiseen oli vanhan koulun sisäilmaongelma. Vanhan koulun peruskorjaus olisi tullut liian kalliiksi. Kun sisäilmaongelmista kärsitään monissa kouluissa, meille uusi puurakennus toi siihen ratkaisun. Saimme Metsäsäätiöltä rahoituksen koulun sisäilman ja terveysvaikutusten seurantatutkimukseen, mikä tuotti tutkimustietoa puurakentamisen terveysvaikutuksista.  

Katso video: Eila Valtanen

Eila Valtanen
Puheenvuoron takana:

Eila Valtanen

MH, eMBA, Kuhmon kaupunginjohtaja (2004–2017)