Kunnat vähähiilisen puurakentamisen vetureiksi

Suomi on siirtymässä kohti vähähiilistä rakentamista. Rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä aletaan ohjata lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tulevassa rakentamisen ohjauksessa kiinnitetään huomiota erityisesti rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen päästöjen vähentämiseen sekä rakennusjätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen. Ympäristöministeriön laatimat vähähiilisen rakentamisen kriteerit otetaan ensin käyttöön julkisissa rakennushankkeissa.

Hallituksen asettaman puurakentamisen edistämisohjelman tavoitteena on edistää puurakentamista. Perinteisten puurakentamisen käyttökohteiden lisäksi puurakentaminen sopii julkiseen rakentamiseen kuten kouluihin, päiväkoteihin, asuinkerrostaloihin, kirjastoihin, urheiluhalleihin tai palvelutaloihin.

Tavoitteena on puurakentamisen osuuden kasvattaminen julkisessa uudisrakentamisessa vuoteen 2025 mennessä 45 prosenttiin. Vuosittain rakentamiseen liittyviä julkisia hankintoja tehdään 7,5 miljardin euron edestä. Kunnilla on siis keskeinen rooli puurakentamisen kasvun tekijänä.

Rakentaminen on rakennusten energiankulutus aiheuttavat 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Rakennusmateriaalien suhteellinen merkitys kasvaa rakennusten energiatehokkuuden parantuessa. Pääosa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Rakennuskannan päästöjen merkittävä pienentäminen on välttämätön osa asetettuihin hiilineutraalisuustavoitteisiin pääsemisessä.

Hyvien puurakentamisen hankkeiden esimerkkejä

Verkkosivusto tuottaa esimerkkien lisäksi tietoa puurakentamisen mahdollisuuksista julkisessa rakentamisessa sekä puurakentamisen merkityksestä hiilen varastoinnissa. Koska on monta syytä rakentaa puusta, kuvaamme esimerkkien kautta puurakentamiseen johtavia eri polkuja päätöksenteosta, hankevalmistelusta, kilpailutuksesta rakentamiseen ja valmiiseen rakennukseen.  

Tämä verkkosivusto toimii puurakentamisen tietoa kokoavana portaalina, joka linkittää esimerkkitarinoista syvällisemmän faktatiedon äärelle. Julkaisun puurakentamisen esimerkkikohteet toimivat hyvien käytäntöjen esimerkkeinä antamaan virikkeitä vähähiiliseen puurakentamiseen. Esimerkkitarinoiden henkilöiden puheenvuorot perustuvat Metsämiesten säätiön rahoittamaan “Kahdeksan kuvaa puusta” videosarjan haastatteluihin. Puheenvuorojen käyttäjät edustavat omia mielipiteitään.


Koulu täyttää hiilijalanjäljen laskentakriteerit

Päätökseen rakentaa koulu puusta johti Kuhmossa monta polkua. Vähähiilisyyden lisäksi päätökseen vaikuttivat vanhan koulun sisäilmaongelmat, omien metsäresurssien käyttö, kuntastrategian mukainen tavoite edistää puutuoteteollisuutta ja aluetaloudelle koituvat myönteiset vaikutukset.

Kuhmon Tuupalan koulu on Suomen ensimmäinen CLT-massiivipuuelementeistä rakennettu koulu. Rakennuksessa on käytetty 2500 m³ jalostettua puuta eri muodoissa. CLT-massiivipuuelementtejä käytettiin 5300 m² verran. Puuosien valmistukseen tarvittiin 6000 m³ raakapuuta, mikä hankittiin Kuhmon lähiseudun metsistä. Rakentamisen puuosien valmistus tapahtui myös lähellä, mikä lyhensi kuljetusmatkoja ja vähensi rakentamisen aikaisia päästöjä. Kouluhankkeen kustannukset olivat 11,6 miljoonaa euroa eli 2100 euroa m².  

Tuupalan koulusta on tehty hiilijalanjäljen laskenta. Puu on uusiutuvaa ja varastoi hiilidioksidia rakennuksessa koko elinkaarensa ajan. Koulusta tehdyn hiilijalanjäljen laskenta osoittaa, että 5500 m² suuruiseen rakennukseen sitoutuneen hiilen määrä on 2 915 00 kg.

Kuhmon koulun puurakenteisiin varastoituneen hiilen määrä vastaa suomalaisen keskivertoautoilijan 1,6 miljoonan ajokilometrin aiheuttamia päästöjä tai vastaavasti tuhannen autoilijan päästöjä keskimäärin 16 000 kilometrin vuosittaisella ajomäärällä.

Koulussa tehtiin sisäilma- ja terveysvaikutuksista tutkimus, mikä osoittaa koulun olevan sisäilmaltaan, akustiikaltaan ja ilmapiiriltään erinomainen oppimisympäristö.