Puun käytön edistämistoimenpiteet ovat alkaneet tuottaa tuloksia

Suomen valtio on tehnyt pitkäjänteisesti töitä puurakentamisen edistämiseksi jo usealla hallituskaudella, eikä nykyinen hallitusohjelma ole poikkeus. Sanna Marinin 2019 hallitusohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa puun käyttö rakentamisessa hallituskauden aikana. Kasvua tuetaan osoittamalla puurakentamiselle tavoitteet julkisessa rakentamisessa sekä kirittämällä osaamista ja koko arvoketjun kehitystä. Edistäminen nähdään osana biotalouden kehittämistä sekä ilmastotoimia.

Puun käytön edistämistoimenpiteet ovat alkaneet viimein tuottaa tuloksia. Suurin vaikutus on saavutetulla yleisen asenneilmapiiriin muutoksella ja sillä, että julkisella puolella päättäjät ovat pystyneet kunnissa lisäämään puurakentamisen osuutta systemaattisesti strategisilla linjauksilla. Valtion, etujärjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden informaatio-ohjauksella on ollut myös iso merkitys tiettyjen puurakentamiseen liittyvien harhakuvitelmien taklaamisessa. Vaikka puukerrostalorakentaminen on lisääntynyt ja uusia yhä isompia julkisia puurakennuksia nousee ympäri Suomea, määrissä ei kuitenkaan olla vielä toivotulla tasolla. Työtä tasavertaisen markkina-aseman saavuttamiseen on vielä tehtävä.

Julkinen puurakentaminen on segmentti, jossa ennestään positiivista kehitystä haluttiin vauhdittaa asettamalla sille kansalliset tavoitteet. Ministeriön syksyllä 2020 julkaisemilla tavoitteilla pyritään siihen, että puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Vuosina 2019 ja 2020 rakennetuista uusista kouluista joka neljäs oli puurakenteinen. Määrällisesti jo puolet uusista kouluista on puusta, mutta ne ovat keskimääräistä pienempiä.

Julkisen sektorin edellytetään yhä enemmän tekevän ympäristöystävällisiä ja vastuullisia hankintoja. Kuntien asettamat hiilineutraaliustavoitteet tukevat puurakentamista ja erityisesti massiivipuun käyttöä, joka muodostaa pitkäaikaisia hiilivarastoja.

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Ympäristöministeriö

Valtaosa suomalaisista haluaa lisää puurakentamista

Kansalliset tavoitteet ovat osa julkisen puurakentamisen edistämiskokonaisuutta, jossa toimenpiteitä on kohdistettu julkisen toimijan tueksi. Julkisen sektorin edellytetään yhä enemmän tekevän ympäristöystävällisiä ja vastuullisia hankintoja. Kuntien asettamat hiilineutraaliustavoitteet tukevat puurakentamista ja erityisesti massiivipuun käyttöä, joka muodostaa pitkäaikaisia hiilivarastoja. Rakentamisen päästöjen vähentämisen lisäksi aluetaloudelliset vaikutukset ja parempi sisäilmanlaatu ohjaavat kuntien päätöksentekoa enemmän puuta suosivaksi. Ympäristöministeriön tilaaman selvityksen mukaan valtaosa suomalaisista haluaa, että oma kotikunta rakentaisi enemmän puusta.

Suomessa julkisesta puurakentamisesta ei ole enää tarpeen puhua koerakentamisena. Viime vuosien aikana julkinen toimija on rakennuttanut 1600–1900 rakennusta/vuosi, joista puurunkoisia on ollut 45–56 %. Hankkeiden kautta kuntiin on kertynyt osaamista kaavoituksesta, hankinnoista, hankesuunnittelusta ja rakennusvalvonnasta, joissa puurakentamisen tarpeet on paremmin huomioitu. 

Julkiselle rakennuttajalle on ollut tarjolla avustuksia puurakentamisen kehittämiseen – oli kyseessä sitten strategian luonti, henkilöstön kouluttaminen tai varsinaiseen rakentamiseen liittyvä pulma. Hankkeista lisätietoa ministeriön nettisivuilla. Jatkuvana toimintona Motiva Oy tarjoaa vuosina 2021–2022 julkisen puurakentamisen neuvontapalvelun. Motiva järjestää myös alueellisia tilaisuuksia ja koulutuksia. 

Kunnissa tarvitaan kuitenkin vielä panostusta niin kuivaketjun hallintaan rakennushankkeissa, kuten myös osaamisen lisäämiseen hyvien sisäympäristöjen varmistamiseksi kuntalaisille. Tutkittu tieto tukee puun käyttöä rakentamisessa. Teollisuus kehittää prosessejaan riskittömimmiksi, ja hyvä suomalainen arkkitehtiosaaminen mahdollistaa toteutuksen. Julkisen sektorin ei pidä epäillä, vaan hyödyntää maksimaalisesti puun käytön potentiaalia. Hankkeita on toteutettu niin paljon, että naapurikunnasta todennäköisesti löytyy puinen julkinen uudisrakennus referenssiksi, josta voi pistää paremmaksi.

Petri Heino
Puheenvuoron takana:

Petri Heino

puurakentamisen ohjelmapäällikkö, Ympäristöministeriö

Lisätietoja:

Puurakentamisen tulevaisuuden näkymät

Petri Heino

Julkisen puurakentamisen tavoitteet ja tilanne

Jemina Suikki

Miten lisätä puunkäyttöä julkisessa rakentamisessa?