Rakennetun ympäristön päästöt alas

Rakennettu ympäristö aiheuttaa Suomessa yli kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä1. Näiden päästöjen pienentäminen on oleellista, jotta tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 saavutetaan. Maailmanlaajuisesti suunta on sama. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1.5 asteeseen edellyttäisi 80–90 % päästöjen vähentämistä rakennussektorilla2

Suurin osa rakennetun ympäristön päästöistä liittyy rakennusten kuluttamaan energiaan. Olemassa olevan rakennuskannan kohdalla energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen ilmastotoimi. Uusien rakennusten kohdalla rakennusmateriaaleihin liittyvät päästöt ovat nousseet merkittäviksi, koska energiatehokkaammat rakennukset kuluttavat vähemmän energiaa. Kun kivihiilen energiakäyttö loppuu lain mukaan viimeistään 2029, tulee kaukolämmön ja sähkön hiilijalanjälki entisestään pienenemään. 

Rakennusmateriaalien vaikutuksesta uusien rakennusten hiilijalanjälkeen on vahva tutkimusnäyttö. Laaja kansainvälinen tutkimus osoitti, että rakennusten energiatehokkuuden parantuessa kasvavat materiaaleihin liittyvät päästöt sekä suhteellisesti että absoluuttisesti3. . Suomessa ja Tanskassa tehdyt kansalliset selvitykset ovat päätyneet samoihin johtopäätöksiin. 

Puurakennuksilla on tutkimusten4,5,  mukaan yleensä selvästi tavanomaista rakentamista pienempi hiilijalanjälki. Koska rakennukset ovat pitkäikäisiä, muodostuu niihin pitkäaikainen hiilivarasto6, jonka hyödyt kertautuvat rakennusmateriaalien kierrätysasteen nousun myötä. Pitkäikäisillä puutuotteilla voidaan saavuttaa parhaita korvaushyötyjä suhteessa muista materiaaleista valmistettuihin tuotteisiin7.

Puurakennuksilla on tutkimusten mukaan selvästi tavanomaista rakentamista pienempi hiilijalanjälki

Matti Kuittinen, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö

Suomalainen säädöskehitys

Vähähiilisyys ja kiertotalous ovat tärkeä osa uutta kaavoitus- ja rakentamislakia. Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartan valmistelu aloitettiin vuonna 2016. Monien selvitysten ja aktiivisen sidosryhmäyhteistyön kautta toimivimmaksi säädösohjauksen malliksi on valikoitunut rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ilmoittamismenettely ns. ilmastoselvityksen muodossa sekä raja-arvojen asettaminen uusien rakennusten päästöille. Ympäristöministeriön asetusluonnos rakennuksen ilmastoselvityksestä oli lausuntokierroksella kesällä 2021. 

Rakennuksen ilmastoselvitys tulee jatkossa sisältämään tiedot rakennuksen elinkaaren aikaisesta hiilijalanjäljestä eli ilmastohaitoista. Rakentaminen voi kuitenkin olla myös osa ilmastoratkaisua. Rakennuksiin voidaan varastoida hiiltä, rakennukset voivat tuottaa puhdasta energiaa ja rakennetun ympäristön kiertotalous voi tuoda merkittäviä ilmastohyötyjä. Myös nämä hiilikädenjäljeksi kutsutut mahdollisuudet käyvät jatkossa ilmi ilmastoselvityksestä. Sekä hiilijalanjäljen että hiilikädenjäljen arviointi perustuvat laajasti käytettyihin kansainvälisiin standardeihin. 

Jotta arviointi olisi sujuvaa, tarvitaan luotettavaa tietoa eri rakennustuotteiden ja rakentamisen työvaiheiden päästöistä. Tähän tietotarpeeseen on luotu päästötietokanta, josta käy ilmi tyypillisten rakentamisessa käytettävien tuotteiden ja prosessien kasvihuonekaasupäästöt. Tietokanta on kehitetty yhteistyössä suomalaisten ja ruotsalaisten ministeriöiden ja viranomaisten kanssa.

Koska rakennukset ovat pitkäikäisiä, muodostuu niihin pitkäaikainen hiilivarasto, jonka hyödyt kertautuvat rakennusmateriaalien kierrätysasteen nousun myötä

Matti Kuittinen, erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö

Kansainvälinen kehitys

Rakennusten ilmastoselvitykset ovat tulossa lähivuosina osaksi rakentamisen lainsäädäntöä eri pohjoismaissa. Ruotsissa ja Norjassa ilmastoselvitykset tulevat voimaan vuonna 2022. Tanskassa ilmastoselvitykset ja raja-arvot astuvat voimaan vuoden 2023 alusta. Islannissa ja Virossa lainsäädäntöä harkitaan parhaillaan. 

Vastaava lainsäädäntö on jo voimassa Hollannissa, Ranskassa sekä osissa Belgiaa. Parhaillaan uudistettavana oleva EU:n yhteinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) sisältää vuodetun version mukaan kirjauksen rakennusten ilmastoselvityksistä. Luonnoksen mukaan ilmastoselvitys tulisi laatia EU:n yhteisen arviointimenetelmä Level(s)in avulla. Suomi on osallistunut tämän menetelmän kehittämiseen: suurin osa menetelmän testihankkeista oli Suomessa ja kolmannes kaikista hankkeista pohjoismaissa. 

Pohjoismaiset rakentamisesta vastaavat ministerit ovat useaan otteeseen nostaneet esille vähähiilisen rakentamisen yhteistyön. Ministerien julkilausuman mukaan pohjoismaat tavoittelevat globaalia edelläkävijyyttä rakentamisen vähähiilisyydessä ja kiertotaloudessa. Tavoitteen tueksi pohjoismainen ministerineuvosto rahoittaa kahta hanketta, joiden tavoitteena on harmonisoida rakennusten hiilijalanjäljen arviointitavat eri pohjoismaissa sekä edistää kiertotalouden käytäntöjen nopeampaa omaksumista. Hankkeisiin osallistuvat kaikki pohjoismaat, ja ne päättyvät vuonna 2024.


1  UNEP, 2020. Global Status Report for Buildings and Construction: Towards a Zero-emission, Efficient and Resilient Buildings and Construction Sector.

2  IPCC, 2018. Global Warming of 1.5 Degrees.

3  Röck ym. 2020. “Embodied GHG emissions of buildings – The hidden challenge for effective climate change mitigation”. Applied Energy, 114107.

4  VTT, 2017. Rakentamisen hiilivarasto.

5. Hafne & Rüter, 2017. “Method for assessing the national implications of environmental impacts from timber buildings – An exemplary study for residential buildings in Germany”. Wood and Fiber Science, 50.

6. Churkina ym. 2020. ”Buildings as global carbon sink”. Nature Sustainability.

7. Leskinen ym. 2018. Substitution effects of wood-based products in climate change mitigation. From science to policy 7. European Forest Institute.

Matti Kuittinen
Puheenvuoron takana:

Matti Kuittinen

erityisasiantuntija,
Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto

Tiekartta

Lue lisää Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen tiekartasta:

https://ym.fi/vahahiilisen-rakentamisen-tiekartta