Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa

Materiaalilla on väliä

Rakentaminen ja rakennusten energiankulutus ovat merkittävän suuri päästölähde. Suomessa rakennukset aiheuttavat 36 prosenttia CO₂-päästöistä.

Kun Suomi tähtää hiilineutraaliuteen vuonna 2035, rakennuskannan päästöjen merkittävä pienentäminen on välttämätön osa tavoitteen toteutumista.

Rakennusten lämmitys on suurin energiankulutuksen päästölähde. Jotta Suomi pääsee asettamaansa hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä, uusien rakennusten lämmitysenergiatuotannon päästöjen tulee pienentyä merkittävästi.

Mitä energiatehokkaampia uudet rakennukset ovat, ja mitä enemmän energiantuotanto perustuu uusiutuviin, sitä merkittävämpään osaan rakennusmateriaalien tuotannosta aiheutuvat päästöt nousevat.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää rakennuskannan saattamista hiilivapaaksi EU:n alueella vuoteen 2050 mennessä. Rakennusten hiilijalanjälkeä aletaan säännellä Suomen rakentamismääräyksissä vuonna 2025. Ympäristöministeriö kehittää ja testaa parhaillaan kansallista laskentamenetelmää rakennuksen hiilijalanjäljen määrittämiseksi sääntelyä varten.

Kunnilla on käytössään merkittävä potentiaali edistää ilmastotavoitteitaan rakentamisen hankintojen avulla. Julkisiin rakennushankkeisiin käytetään Suomessa vuosittain lähes 7 miljardia euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien hankinnat muodostavat valtaosan.

Rakennuksen elinkaarinen hiilijalanjälki

Elinkaariseen hiilijalanjälkeen sisältyvät päästöt, joita syntyy rakennusmateriaalien valmistuksesta, rakennustyömaan toiminnoista, rakennuksen käytön aikaisesta energiankulutuksesta, rakennuksen kunnossapidosta ja lopulta rakennuksen purkamisesta ja rakennusosien kierrättämisestä tai muusta loppusijoittamisesta. Rakennusten elinkaarisen hiilijalanjäljen avulla voidaan arvioida, missä rakennuksen elinkaaren vaiheissa voidaan saavuttaa merkittävimpiä päästösäästöjä ja millä keinoilla.

Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä

Kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen, puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä. Puutuotteet ovat uusiutuvaa raaka-ainetta ja toimivat hiilivarastoina niiden käytön ajan. Esimerkiksi yksi kilo ristiinliimattua massiivipuuta (CLT) sitoo itseensä 1,6 kiloa hiilidioksidia ilmakehästä.

Rakentamisen pienempään hiilijalanjälkeen vaikuttaa materiaalivalinnan lisäksi myös rakentamisen tehokkuus. Teollisessa puurakentamisessa esivalmistetut massiivipuuelementit tuovat nopeutta ja tehokkuutta rakentamiseen. Kun rakennustyömaalle jää vain puutuoteosien asentaminen, voidaan parantaa rakentamisen laatua ja kustannustehokkuutta.

Puun käytön lisääminen rakentamisessa on yksi keino vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitä ilmaston lämpenemistä. Lisäksi puutuotteiden valmistuksessa syntyviä sivuvirtoja voidaan hyödyntää energiantuotannossa, jolloin tarve fossiilisten polttoaineiden käytölle vähenee.

Puurakentamisen edistämisohjelmalla pyritään lisäämään puun käyttöä niin kaupunkirakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissa, missä ovat puun käytön suurimmat kasvumahdollisuudet.