Asenteet eivät ole enää esteenä puurakentamisen vaihtoehtoa kohtaan

Hiilen sidonnan merkitys puurakentamiselle on suuri. Ilmastotavoitteiden kannalta on rakentamisessakin siirryttävä vähähiilisiin ratkaisuihin, jotka lisäävät puurakentamisen kilpailukykyä.

Kun olin Saksassa rakennusinsinöörinä 1990-luvun alussa, jo silloin tehtiin rakentamisen kustannuslaskelmia rakentamisen energiatehokkuutta kuvaaviin e-lukuihin perustuen. Se ohjasi rakentamista energiatehokkaaseen suuntaan, koska mitä parempi e-luku oli, sen halvempi vakuutus. Siirryttäessä perinteisestä rakentamista ympäristötehokkaampaan rakentamiseen tarvitaan porkkanoita ja ohjausta. Ilman näitä tavoitteet jäävät sanahelinäksi.

CLT-ratkaisujen kysyntä on kasvamassa, mikä kertoo erityisesti sen käytöstä julkisessa rakentamisessa. Olemme laajentamassa, koska kasvun varaa on vielä edelleen paljon, kun päästöjä aiheuttava betonirakentaminen on edelleen isojen kohteiden valtavirtaa. Hyvä asia on se, että asenteet eivät ole enää esteenä puurakentamisen vaihtoehtoa kohtaan.

Vähähiilisyys tulisi huomioida muun muassa rakennusluvan ehtona, jolloin se toimii ohjaavana tekijänä.

Jukka Silvennoinen, toimitusjohtaja, Crosslam Oy

Rakentamiseen lisää vähähiilistä rakentamista

Vähähiilisen rakentamisen kehittämisessä on paljon puhetta, mutta vähän konkreettisia toimenpiteitä. Rakentamiseen tarvitaan vähähiilisyyttä lisäävää rakentamista. Nyt tarvitaan säädöspohjaisia raja-arvoja rakentamiseen. Niitä on käytössä esimerkiksi energian käytön laskennassa, mutta niihin on helppo päästä ja ne eivät vaikuta asiakkaan materiaalivalintaan. Vähähiilisyys tulisi huomioida muun muassa rakennusluvan ehtona, jolloin se toimii ohjaavana tekijänä. Kun meiltä pyydetään tarjousta esimerkiksi kuntarakentajalta, päätös puumateriaalin käytöstä on jo tehty.

Puurakentamisen kannalta ympäristöministeriö on uudistanut palomääräyksiä oikeaan suuntaan, kun puun visuaalinen käyttökin alkaa olla mahdollista ilman sen peittämistä kipsilevyillä. Myös kuivaketjuajattelu on otettu rakentamisessa vakavasti ja monet kohteet toteutetaan huputettuina, vaikka sitä ei Keski-Euroopan kokemusten valossa olisi tarpeen tehdäkään.

Puurakentamisen hiilijalanjälkeen ja ympäristöystävällisyyteen vaikuttavat materiaalien kuljetukset ja sen elinkaari. Tilaelementtiratkaisuissa siirrettävyys ja elementtien uudelleen käyttö on ihan eri luokkaa verrattuna perinteiseen rakentamiseen. Kuhmon kaupungin kanssa on projekti, jossa tulevan puurakenteisen sote-keskuksen lähtökohta on se, että rakennetaan tilaelementeistä. Jos tulevassa terveyskeskuskompleksissa on 50 tilaelementtiä, niin niistä voi osa mennä muuhun käyttöön milloin tahansa, jos käyttötarve muuttuu.

Jukka Silvennoinen
Puheenvuoron takana:

Jukka Silvennoinen

toimitusjohtaja, Crosslam Oy