Kuntastrategia konkretisoituu alemman tason päätöksenteossa

Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan ilmaista kuntastrategiassa monin tavoin joko seikkaperäisesti puurakentaminen mainiten tai strategiaan soveltuvalla yleisellä tasolla. Puun käytön tahtotila rakentamisessa konkretisoituu kaavamääräyksissä ja hankkeita koskevassa muussa päätöksenteossa.

Kuhmon kaupungin nykyisessä kuntastrategiassa kunnan tavoitteeksi on määritelty olla ”globaalisti tunnettu biotalouden menestystarina metsän keskellä”. Tuupalan massiivipuukoulussa Kuhmon strategia on konkreettisesti katseltavissa ja käsin kosketeltavissa.

Puurakentamista voidaan perustella hiilineutraalisuustavoitteella

Uutta kuntastrategiaa päivitetään parhaillaan siten, että puurakentaminen tulee sinne vahvemmin ja suoremmin kirjattua. Kun olemme Suomen metsäkeskeisin kaupunki, nojaamme brändissämme vahvasti metsäklusterin, puutuoteosaamisen ja biotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kuntastrategia tulee nähdä ylätason visiona ja linjauksena, josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Puurakentaminen voidaan strategiassa sitoa moneen kontekstiin kuten ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta. Puurakentamisen etuja ja tavoitteita voidaan arvioida sen ilmastovaikutuksilla, hyvällä sisäilmalla, kuntalaisten hyvinvoinnilla ja asiakastyytyväisyydellä.


Puurakentaminen voidaan strategiassa sitoa moneen kontekstiin kuten ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta.

Tytti Määttä, Kuhmon kaupunginjohtaja

Käytännössä strategia on kunnan visio ja tahtotilan ilmaisu, mikä konkretisoituu hankekohtaisessa valtuuston ja hallituksen päätöksenteossa. Metsäisenä kaupunkina meidän luonnollinen tahtotilamme on hyödyntää metsävarojamme kehittämällä puurakentamiseen erikoistunutta teollisuusaluetta. Strategian johdannaisena ja toimenpiteenä on investointien suunnitteleminen ja toteuttaminen puurakenteisina. Jos meillä ei olisi strategiaan kirjattua tahtotilaa, tuskin meillä olisi vireillä puurakenteista sote-asema hanketta, puun terveysvaikutukset -hanketta tai tavoittelisimme Kainuun puurakentamisen strategian laatimista.

Riippuen kunkin kunnan omasta tilanteesta, suosittelen puurakentamisen tavoitteen ja tahtotilan määrittelyä kuntastrategiassa. Isoissa kaupungeissa kannattaa aidosti pohtia, miten tavoite tuodaan strategian toimenpidetasolle, koska tilapalveluilla on käytännön toteutuksessa iso rooli. Kunnat, joilla ei ole sidettä metsiin tai puutuoteteollisuuteen, puurakentamisen strateginen tavoite voi perustua esimerkiksi hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Tytti Määttä
Puheenvuoron takana:

Tytti Määttä

Kuhmon kaupunginjohtaja