Kuntastrategiasta oli helppo päätyä puiseen kunnantaloon

Paltamon uuden kunnantalon rakentamiseen puurakenteisena johti monta polkua. Me lupaamme kuntastrategiassamme olla ainutlaatuisen bioekosysteemin kotipaikka. Kun olimme taistelleet vanhan kunnantalon sisäilmaongelmien kanssa pitkään, päädyimme hengittävään puiseen uudisrakennukseen. Kun Paltamossa on pitkä puunjalostuksen historia, sahalaitoksia ja puutuoteteollisuutta, oli helppo päätyä vanhan uittojoen rantaan rakennettavaan kunnantaloon.

Kun hanke tuli valtuustokäsittelyyn, valtuusto evästi hankevalmistelua siten, että on pyrittävä moderniin massiivipuurakentamiseen. Tämä valtuuston kanta kirjattiin tarjouspyyntöön, missä määriteltiin myös vaatimustasot rakentamisen päämateriaalille, massiivipuulle. Valtuusto muistutti jopa sellaisen yksityiskohdan, että räystäätkin pitää olla perinteisen hirsitalon mukaiset. Kun tilaaja saa päättää mistä materiaalista rakennus halutaan, kaavaan ei tarvittu erillistä määräystä puurakentamisesta.

Hirsirakennuksen elinkaari on sata vuotta

Päätöksentekoon vaikuttivat myös kohteen elinkaarikustannukset. Kun normaalisti puhutaan 30 vuoden poistoajoista ja 50 vuoden elinkaaresta, me lähdimme sadasta vuodesta. Hirsirakennukset tehdään kestämään pitkään, mikä on myös rakennuksen hiilen sidonnan kannalta merkittävää. Hirren paksuuden määrittelyllä haimme myös energiatehokkuutta, millä on suuri merkitys elinkaaren aikaisessa tarkastelussa.

Rakennus liitetään kaukolämpöön, mikä tuotetaan lähialueella tuotetusta hakkeesta. Raaka-aineen hankintaan olemme asettaneet ehdon, että meidän lämpökattilassamme poltettava hake täytyy tuottaa 100 km säteellä, eli se sulkee tuontihakkeen pois.

Hirsirakennukset tehdään kestämään pitkään, mikä on myös rakennuksen hiilen sidonnan kannalta merkittävää.

Pasi Ahoniemi, kunnanjohtaja, Paltamo

Vähähiilinen rakennus kunnan imagotekijä

Kun teemme hiiltä sitovan ympäristöystävällisen ja uusiutuvaa energiaa käyttävän energiatehokkaan kunnantalon, onhan se meille myös imagotekijä. Olemme edelläkävijöitä monessa asiassa. Uusia kunnantaloja ei ole Suomessa rakennettu hirrestä vuosikymmeniin, vaikka ilmastotavoitteiden kannalta juuri nyt niille olisi tarvetta. Meillä oli paikallislehden otsikko, että Paltamon päättäjät päätyivät hirteen.

Rakennushankkeen aluetalousvaikutukset ovat suuret. Hirsi tulee läheltä Pudasjärveltä, jossa painumaton hirsi jalostetaan lähialueiden puusta. Kun paikallinen yritys rakentaa, alihankkijoina käytetään paikallisia yrityksiä, se hyödyttää aluetaloutta merkittävästi. Lyhyet kuljetusmatkat vaikuttavat myönteisesti rakennuksen hiilijalanjälkeen.

Asiantuntemusta kilpailutukseen ja hankevalmisteluun

Vaikka meillä kunnassa on tietotaitoa rakennusprojekteihin, valitsimme varhaisessa vaiheessa rakennuskonsultin varmistamaan Terve talo -konseptilla rakentamisen laatua ja turvallisia tiloja. Konsultilta saimme myös asiantuntemusta kilpailutukseen, hankevalmisteluun ja työmaan valvontaan.

Kun kunnat uusivat kuntastrategioitaan, kannattaisi puurakentamisen edistämisen tahtotila kirjoittaa sinne vahvasti. Kannattaa hankkia hankkeen asiantuntija-apua varhaisessa vaiheessa. Puurakentamisessakin on useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka on hyvä arvioida asiantuntijoiden kanssa. Puurakennus voi olla rankarakenteinen, perustua massiivipuulevy CLT:n tai hirren käyttöön. Jokaisen vaihtoehdon puntarointi edellyttää asiantuntemusta. Kilpailuasiakirjojen ja hankeselvityksen laatimiseen kannattaa käyttää asiantuntemusta ja aikaa.

Pasi Ahoniemi
Puheenvuoron takana:

Pasi Ahoniemi

kunnanjohtaja, Paltamo