Vähähiilinen rakentaminen on järkevää ilmastopolitiikkaa
Kunnat ovat merkittäviä rakennuttajia
Vuosittain rakentamiseen liittyviä julkisia hankintoja tehdään 7,5 miljardin euron edestä. Kunnilla on siis keskeinen rooli vähähiilisen puurakentamisen kasvun tekijänä. Pääasialliset päästöjen säästöt saadaan aikaan valitsemalla uusiutuviin perustuva lämmitysmuoto ja massiivipuu rakennuksen runkomateriaaliksi. Puussa hiili säilyy rakennuksen elinkaaren aikaisena hiilivarastona.
Rakennukset käyttävät Suomessa noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja aiheuttavat noin 36 prosenttia CO₂ - päästöistä. Mitä energiatehokkaampia uudet rakennukset ovat, sitä merkittävämmäksi nousee valittujen rakennusmateriaalien merkitys.
Rakentamisen elinkaariajattelu
Vähähiilisellä rakennuksella on pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki. Hiilijalanjäljen arviointi kattaa rakennuksen koko elinkaaren. Siihen kuuluvat rakennustuotteiden valmistus, kuljetus ja työmaa, rakennuksen käyttö ja huolto sekä rakennuksen purku ja kierrätys.
Hiilikädenjäljen arviointiin sisältyvät sellaisten ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Näitä voivat olla rakennuksen hiilivarastot ja hiilinielut, rakennuksen elinkaaren aikana tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia sekä rakennustuotteiden uudelleenkäytön tai kierrätyksen myötä syntyvät hyödyt.
Puheenvuoroja hyvistä käytännöistä rakentamisen hiilensidonnassa
Vähähiilisyys osaksi rakennusmääräyksiä
Rakennusten vähähiilisyyden arviointi on tulossa osaksi suomalaisia rakennusmääräyksiä 2020-luvulla. Arviointia varten tarvitaan yhdenmukainen kansallinen menetelmä, jonka avulla rakennusten suunnittelijat ja ympäristökonsultit voivat jatkossa vertailla erilaisia ratkaisuja ja tunnistaa vähähiilisimmät vaihtoehdot.
Lähde: Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä valtioneuvosto.fi