Kiinnostus vähähiiliseen rakentamiseen kasvaa vaatimusten kiristyessä

Rakentamisen elinkaaren aikaisten hiilipäästöjen leikkaaminen on tärkeää, jotta saisimme rakennuskannan ympäristövaikutuksia hallintaan. Energiatehokkuuden parantamisen lisäksi huomiota täytyy kiinnittää rakentamisessa ja korjaamisessa käytettäviin materiaaleihin, sekä rakentamisen prosesseihin. Aidon vähähiilisyyden toteuttaminen vaatii laajaa yhteistyötä, koska rakentaminen on monimutkaista joukkuepeliä, jossa kaikkien on hoidettava roolinsa parhaalla mahdollisella tavalla yhteisen suunnitelman mukaisesti. Build4Clima verkoston tavoitteena on ajatella yhdessä rohkeasti ja kehittää uusia, vähähiilisiä rakentamisen ratkaisuja porukalla. Sen sijaan että odotamme ensin määräyksiä, joiden mukaan toimitaan, voimme olla proaktiivisia ja kehittää alaa omatoimisesti hyvässä yhteistyöhengessä. Mallia voisi ottaa muilta, esimerkiksi korkean teknologian aloilta, ja kehittää rakennusalaa digitalisaation ja tehokkaiden tuotantoteknologioiden avulla kustannustehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Rakennusalan asenteet ja ilmapiiri ovat muuttumassa ja alalta löytyy esimerkkejä heräämisestä tarpeeseen tehdä muutoksia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Ihmiset ajattelevat, että nyt on tehtävä jotain.

Jussi Rönty, tiimipäällikkö, VTT

Rakennusalan asenteet ja ilmapiiri ovat muuttumassa ja alalta löytyy esimerkkejä heräämisestä tarpeeseen tehdä muutoksia hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Ihmiset ajattelevat, että nyt on tehtävä jotain. Ympäristöarvojen ja kiertotalouden huomioiminen on yrityksille tällä hetkellä positiivista markkinoinnin kannalta, mutta näistä teemoista kehittyy kovaa vauhtia myös aitoja kilpailuvaltteja. Tilaajien ja kuluttajien tietoisuus lisääntyy ja osataan vaatia parempaa. Kuntapuolellakin on jo alettu vaatia kestävää ja vähähiilistä rakentamista, missä otetaan huomioon myös rakennuksen sisäilmaan ja terveellisyyteen liittyvät seikat. Vaatimusten määrittelyyn ja tilaamiseen tarvitaan kuitenkin lisää käytännön osaamista, jota saadaan toisaalta hyvien kokemusten kautta, mutta myös valmiita ohjeita, pohjia ja työkaluja tarvittaisiin lisää. 

Vaikka betonipuolella on isoja toimijoita vahvassa asemassa ja vastaavasti puurakentamisen puolella on uudet järjestelmät ja pienempiä toimijoita, toivoisin että vältettäisiin materiaalien välistä vastakkainasettelua ja turvauduttaisiin faktoihin. Määritellään parhaat ratkaisut kokonaisuuden kannalta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hybridirakentamisen kehittämistä. Tällöin kaikille hyville materiaaleille löytyy oma paikkansa, ja toimijat pystyvät perustelemaan omaa toimintaansa faktoihin perustuen. Vaikka puurakentaminen on jo lähtökohtaisesti hiilinegatiivista, koska puurunko toimii hiilivarastona, vaatii sekin lisää tutkimusta ja kehittämistä.

Kunnissa tarvitaan hyviä esimerkkejä, kokemuksia, tietoa ja hyviä käytäntöjä puu- ja hybridirakentamisen hankkeista.

Jussi Rönty, tiimipäällikkö, VTT

Kuntien vastattava rakennetun ympäristön isoon ympäristökuormaan

Kun aikaisemmin jopa yli 70 prosenttia elinkaaren aikaisista päästöistä syntyi rakennusten käytönaikaisesta energian kulutuksesta, tulevaisuudessa energiantuotannon päästöjen pienentyessä rakentamisen materiaalien suhteellinen merkitys kasvaa. Uudisrakentamisessa ollaan liikkumassa kohti 50-50 tilannetta energian ja materiaalien välillä. Pitää kuitenkin muistaa, että rakennuskanta uusiutuu hyvin hitaasti, vain 1–2 % vuodessa, joten olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korjaukset tulisi optimoida niin, että saadaan kerralla paras hyöty niin elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten, kuin kustannustenkin näkökulmasta, rakennusterveyttä unohtamatta.

Rakentaminen on ympäristö- ja talousmielessä parhaimmillaan paikallista. Pitäisi hyödyntää enemmän paikkakuntien omia vahvuuksia, lähipuuta, jalostusta ja työvoimaa. Kun kuljetukset aiheuttavat oman hiilijalanjälkensä, voisiko suoran tavaranviennin sijaan viedä enemmän suomalaista osaamista, suunnittelua ja teknologiaa ulkomaille, ja kehittää siellä paikallista lähirakentamista? Tästä voisi syntyä myös uutta kansainvälistä liiketoimintaa ja kumppanuuksia.

Kunnissa ymmärretään hyvin, että rakennettu ympäristö aiheuttaa ison ympäristökuorman. Tarvitaan kuitenkin hyviä esimerkkejä, kokemuksia, tietoa ja hyviä käytäntöjä vähähiilisen rakentamisen ja korjaamisen hankkeista. Tarvitaan myös rohkeutta kirjata tavoitteet kuntastrategioihin ja ottaa puurakentaminen huomioon kaavoissa. Vaikka hyviä esimerkkejä ja kokemuksia on jo olemassa, monessa kunnassa ei ole tarpeeksi voimavaroja, tietoa tai osaamista, lähteä viemään asiaa systemaattisesti eteenpäin. Varsinkin kilpailutusvaiheeseen ja hankesuunnitteluun pitäisi olla enemmän käytännönläheistä tukea tarjolla päättäjille.

On myös kuntia, joissa olisi halua kaavoittaa puurakentamisen alueita, mutta toteuttajia ei välttämättä löydy. Suomen markkinoille mahtuisikin nykyistä enemmän puurakentamisen osaajia ja toimijoita.

Jussi Rönty
Puheenvuoron takana:

Jussi Rönty

tiimipäällikkö, VTT