Kuhmon koulun ympäristövaikutukset myönteisiä

Hiilijalanjälkilaskelman kautta pyrittiin vastaamaan kysymyksiin, miten rakentamisessa on noudatettu vähähiilisen rakentamisen kriteerejä ja kuinka rakennuksen elinkaaren ympäristövaikutukset on otettu huomioon. Selvitimme myös sitä, miten rakentamisessa on luotu mahdollisuuksia kiertotaloudelle. Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, mitkä ovat rakennuksen purkamisen jälkeiset käyttövaiheet eli meneekö purkujäte kierrätykseen, uudelleenkäyttöön tai energiahyötykäyttöön.  Elinkaaritarkastelu antaa vastauksen kaikkiin näihin kolmeen kysymykseen. 

Kiertotalouden kannalta rakennuksen elinkaareksi on asetettu 50 vuotta, vaikka toivommekin että se elää pidempään käytössä. Käytimme terveen talon kriteerejä. Rakentamisessa on käytetty paljon puupohjaisia materiaaleja ja hyvin vähän muovia ja metallia. 

Koko hanke hyvin innovatiivinen ja siinä mietitty myös materiaalikiertoa, että kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, niin materiaalia pystytään hyödyntämään. Tässä on hyvin paljon puuelementtiä, mikä lähtökohtaisesti pystytään purkamaan niin että materiaali saadaan hyötykäyttöön.

Sahan sivuvirroista uusiutuvaa kaukolämpöä

Rakennuksen hiilijalanjälkeä pienensi myös se, että koulua lämmitetään paikallisen aluelämpölaitoksen sahan sivuvirroilla tuotetulla energialla. Ympäristöministeriön rakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä kannustaa siihen. Vaikka alueellisesti kaukolämpötuotannot vaihtelevat aika paljon, Kuhmossa se alensi merkittävästi sitä käytön aikaista energian kulutusta.  

Sähkön kulutus on arvioitu energiatodistuksen mukaan. Kun on iso koulu, niin valaistukseen ja muuhun käyttöön menee sähköenergiaa. Siinä olisi kaksi vaihtoehtoa: kunta olisi voinut tehdä valinnan ekoenergiaan vihreään sertifioituun sähkön siirtymisestä ja toinen vaihtoehto olisi voinut olla aurinkopaneelien sijoittaminen katolle eli olisi tuotettu itse omaa sähköä. Aurinkopaneeliratkaisut tulevat kuntien ja kaupunkien yleisessä strategiassa eli tehdään kaikkiin julkisiin rakennuksiin tai ei ollenkaan.

Vähähiilisyys koulun suunnittelun lähtökohtana

Keskeistä tässä hankkeessa oli, että Kuhmossa oli hiilen varastoinnin merkitystä rakennushankkeessa mietitty, vaikka laskentamallit ovat vasta olleet kehitteillä. Kuhmossa oltiin tässä asiassa aikaa edellä, kun tämä laskentakin haluttiin teettää. Itse selvityksen toteuttaminen oli mielenkiintoinen ja innovatiivinen kokonaisuus.  

Kun rakentamisessa pyritään käyttämään ratkaisuja, jotka lisäävät vähähiilisyyttä, Kuhmon koulussa on käytetty erittäin paljon massiivipuista CLT-elementtiä. Kun koulun sisustus on peittämätöntä puupintaa, se on tavoitteellinen ja rohkea ratkaisu, kun kyseessä on kuitenkin 3-kerroksinen rakennus. Kun vähähiilisyys oli suunnittelun lähtökohtana ja puupintaa on paljon sisällä visuaalisesti, tämä on ehdottomasti innovatiivinen hanke. Jos näin ei olisi tehty, hiilen sidonnan laskennan tulos olisi ollut toinen.

Kun vähähiilisyys oli suunnittelun lähtökohtana ja puupintaa on paljon sisällä visuaalisesti, tämä on ehdottomasti innovatiivinen hanke.

Heli Kumpulainen, projektipäällikkö, LCA

Rakennustyömaiden käytäntöjä kehitettävä

Rakentamisen materiaalien kuljetuksissa on käytetty massallisesti eniten CLT levyjä, jotka tuotiin rakennuspaikalle lähellä sijaitsevasta tehtaasta. Tuotteiden kuljetukset ovat rakentamisen aikaisten päästöjen kannalta keskeinen tekijä. Mitä enemmän voidaan käyttää paikallisia tuotteita ja koneita lyhyillä kuljetuksilla, sen parempi tulos. 

Kohteen rakentamisen aikainen energiankulutus oli 57 prosenttia korkeampi kuin keskimäärin Suomessa. Se johtui siitä, että rakentaminen keskittyi pimeään ja kylmään syksy- ja talviaikaan, jolloin sitä jouduttiin lämmittämään. Rakentamisessa käytettiin Terve talo - kriteerejä eli talo oli rakentamisen aikana huputettuna. Huputuksen ja lyhyiden kuljetusmatkojen ansiosta rakennusmateriaalit eivät altistuneet kosteudelle, mikä takasi Terve Talo – kriteeristön noudattamisen. 

Vaikka korkeammat rakentamisen aikaiset päästöt olivat seurausta Terve talo – kriteereistä, sitä lukua ei pitäisi tuijottaa, kun tavoitteena on rakentaa rakennus sadaksi tai kahdeksi sadaksi vuodeksi. Tärkeintä on pitkäaikaisuus, toimivuus ja vähäinen tuleva saneeraustarve.  

Rakennustyömaiden käytäntöjä voidaan kehittää. Kuivaketjun säilyminen on rakentamisessa tärkeää ja kannustaisin kaupunkia tulevaisuudessa satsaamaan vähäpäästöisiin työkoneisiin ja luomaan päästöttömiä työmaita. Se on yksi kannuste rakentamisen aikaisten päästöjen alentamiseen. Tarvitaan myös teknologinen harppaus sähköisten työmaakoneiden kehittämiseen.

Tarvitaan hiiltä varastoivia puurakennuksia, mutta myös kuntien omien metsien hoitoa hiilen varastointia ja nieluja tukevalla tavalla.

Heli Kumpulainen, projektipäällikkö, LCA

Julkinen puurakentaminen sopii ilmastopolitiikan työkaluksi kunnille

Kun yksittäiset perheet rakentavat pientaloja, niitä tarvitaan määrällisesti paljon enemmän, jotta saataisiin rakentamisen hiilen sidonnassa merkittäviä tuloksia. Kuntien tulisi tässä aktivoitua ja edistää julkista puurakentamista kuntastrategioilla, kaavoituksella, hankevalmistelulla, kilpailutuksen ja projektin osaamisen kehittämisellä. Jos strategia ei mahdollista puurakentamista, on helppo mennä perinteisellä tavalla. Myös rakennuksen elinkaaren aikaiseen käyttöön liittyvässä osaamisessa on kunnilla paljon opeteltavaa. Jos vähähiilistä puurakentamista halutaan kasvattaa, kunnilla on siinä iso vastuu. 

Julkinen puurakentaminen sopii ilmastopolitiikan työkaluksi kunnille. Tarvitaan hiiltä varastoivia puurakennuksia, mutta myös kuntien omien metsien hoitoa hiilen sidontaa ja nieluja tukevalla tavalla. Tuupalan koulu on hyvä hanke, koska se tuottaa lisätietoa myös puurakentamisen kannattavuudesta.  

Massiivipuuratkaisut ovat käyttökelpoisia suurissa koulurakennuksissa tai muissa julkisissa rakennuksissa, jotka rakennetaan kasvualueille. Muuttotappioalueille voisi miettiä moduulityyppisiä puurakentamisen ratkaisuja, jotka ovat siirrettävissä.  

Kuhmo oli innovatiivinen projekti, jossa lähdettiin hiilen varastointi edellä tietämättä lopputulosta, joka oli hyvin positiivinen. Uusi maankäyttölaki vaatii hiilijalanjäljen laskemista jo rakennusvaiheessa. Se tulee olemaan työkalu, joka voi viedä puurakentamista eteenpäin. Niin kauan, kun hiilijalan- ja kädenjäljen laskennan lukuja ei ole, ne on helppo ohittaa rakentamispäätöksiä tehtäessä. Numerot tuovat konkretiaa ja toimivat näyttönä päättäjille.

Heli Kumpulainen
Puheenvuoron takana:

Heli Kumpulainen

projektipäällikkö, LCA

Lisätietoja

Tuupalan koulun hiilijalanjälki