Kunnat voivat asettaa vähähiilisyystavoitteita rakentamiselleen

Kuntien tulisi omissa hiilineutraaliustavoitteissaan tunnistaa niiden kokonaisvaltainen vaikuttavuus rakentamiseen. Siinä vaiheessa, kun kaavoitetaan niin kaavatasolla voidaan asettaa tavoitteita vähähiilisyydestä. Näitä tavoitteita voidaan viedä käytäntöön esimerkiksi kaavamääräyksillä ja tontinluovutuskilpailussa. Kun julkisissa hankkeissa asetetaan vaatimukset vähähiilisyydestä, suosisin tapoja, joilla markkina voi kilpailla vähähiilisistä ratkaisuista ja luoda innovaatioita. Esimerkiksi rakennuksen elinkaarelle asetetut tavoitteet ovat erittäin hyvä tapa vähähiilisyyden toteuttamiselle.

Vaikka hankkeelle ei olisi mitään tarkkaa päästövähennystavoitetta, se olisi silti hyvä kirjata tavoitteena ja poliittisena tahtotilana kuntastrategiaan. Tärkeää on, että hiilijäljen arviointeja tehtäisiin eri vaihtoehtojen suhteen jo siinä vaiheessa, kun kaikkia asioita ei ole lyöty lukkoon.

Kiertotalouden kannalta rakennuksen elinkaareksi on asetettu 50 vuotta, vaikka toivommekin että se elää pidempään käytössä. Käytimme terveen talon kriteerejä. Rakentamisessa on käytetty paljon puupohjaisia materiaaleja ja hyvin vähän muovia ja metallia. 

Koko hanke hyvin innovatiivinen ja siinä mietitty myös materiaalikiertoa, että kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, niin materiaalia pystytään hyödyntämään. Tässä on hyvin paljon puuelementtiä, mikä lähtökohtaisesti pystytään purkamaan niin että materiaali saadaan hyötykäyttöön. 

Kunnat voisivat olla uusien rakentamisen ratkaisujen suhteen olla kunnianhimoisempia, koska heillä on myös yhteiskunnallinen tavoite.

Tytti Bruce-Hyrkäs, johtaja, hiilineutraaliuspalvelut, Granlund Oy

Hiilijalanjäljen laskennan tulee perustua standardien mukaiseen eli kaarilaskentaan. Kun kilpailutusta tekee ja halutaan ottaa vaikka vähähiilisyden kriteeriksi, niin kilpailuasiakirjoissa pitää kertoa, millä menetelmällä laskenta tehdään. Kunnille on tärkeä, miten vaatimukset kirjoitetaan. Tähän vaiheeseen kunnat tarvitsisivat lisää osaamista. 

Työkaluja ja tekijöitä kilpailutukseen liitettävään laskentaan kyllä löytyy. Meille on tulossa ympäristöministeriön vähähiilisyyden raja- arvot sisällään pitävä arviointimenetelmä, mikä helpottaa laskentaa. On hyvä, että tulee pakottavaa lainsäädäntöä ja yhteinen arviointimenetelmä, millä saadaan myös päästöjä vähennettyä. Alkuvaiheessa valtion asettamat raja-arvot eivät voi olla kovin tiukkoja, mutta uskon niiden lisäävän kuntien kunnianhimoa pyrittäessä kohti vähähiilistä rakentamista.

Suosittava lähellä valmistettuja materiaaleja

Kun on monta polkua vähähiiliseen rakentamiseen, olennaista on sen tavoitteen täyttyminen.Meillä on paljon rakentamisen materiaaleja, joita saatetaan tuoda pitkienkin matkojen päästä ulkomailta, vaikka meillä Suomessa olisi niitä korvaavia ratkaisuja. Monien materiaalien osalta valmistuksen päästöt saattavat riippua siitä, missä materiaali on valmistettu. Eri maissa on erilainen energiaverkon päästöintensiteetti ja päälle tulee vielä kuljetusten päästöt. Kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella paikallisen ratkaisun paremmuus voi tulla esiin, kun on lyhyet kuljetusmatkat ja parempi tuotantoteknologia.

Kun kunnat vaativat omissa hankkeissaan vähähiilisyyttä, niin sekin edistää markkinoita itsestään. Kun markkinaosaaminen kysynnän kasvun kautta kasvaa ja se kannustaa uusia rakentamisen ratkaisuja tulemaan markkinoille. Kunnat voisivat olla uusien rakentamisen ratkaisujen suhteen olla kunnianhimoisempia, koska heillä on myös yhteiskunnallinen tavoite. Kaavoituksen ja maankäytön ohjaamisen kautta kunnat voivat vaikuttaa myös yksityiseen rakentamiseen.

Vähähiilisen rakentamisen kannalta puun käyttö rakentamisessa on perusteltua, koska puu materiaalina vähentää hiilijalanjälkeä suoraan.

Tytti Bruce-Hyrkäs, johtaja, hiilineutraaliuspalvelut, Granlund Oy

Vähähiilisyyden tavoitteet täyttyvät puurakentamisen ratkaisuissa

Vähähiilisen rakentamisen kannalta puun käyttö rakentamisessa on perusteltua, koska puu materiaalina vähentää hiilijalanjälkeä suoraan. Useimpien puutuotteiden valmistusvaiheen hiilijalanjälki on pienempi kuin monella muulla materiaalilla. Laskennallinen ero puun ja muiden materiaalien välillä vaihtelee kohteissa ja käyttötavasta riippuen paljonkin. On kohde, jossa verrattiin pelkkää runkoa, niin se oli jopa 50 prosenttia vähähiilisempi kuin korkein vertailukohde.

Vähähiilisestä rakentamisesta pitäisi ehdottomasti tulla kunnille ilmastopolitiikan työkalu. Puu sopii siihen tavoitteeseen materiaaliksi hyvin ja sen käyttöön tulisi ohjata. Kaikilla materiaaleilla on käyttökohteensa ja parannusmahdollisuuksia, mutta vähähiilisyyden tavoitteet täyttyvät puurakentamisen ratkaisuissa.

Suurin osa päästöistä tulee materiaalien valmistusketjuista

Rakennukset tuottavat 30 prosenttia Suomen päästöistä, mihin voimme vaikuttaa rakennusten suunnittelulla ja käytöllä.  23 prosenttia syntyy energiakäytöstä ja 7 prosenttia käytettävien rakentamisen materiaalien valmistuksessa. Voimme siis vaikuttaa rakennusalalla merkittävästi päästöjen vähentämiseen.

Mitä enemmän siirrytään uusiutuvaan energiankäyttöön, sitä isompi merkitys materiaaleilla on. Jos katsomme tyypillisen uuden kohteen päästöjä ja otetaan huomioon se, että mitä todennäköisesti tapahtuu sähkö- ja lämpömarkkinoilla, 50 vuoden elinkaaren laskennassa puolet syntyy materiaalien valmistuksesta. Energiankulutuksen vähentäminen on tärkeää ja sen muuttumista vähähiiliseksi tulee tukea.

Kun merkittävä osa nyt rakennettavan rakennuksen ennustetuista päästöistä syntyy materiaalien valmistuksesta ja sen takia pitää tunnistaa materiaalien valmistuksessa tapahtuvat päästöt. Noin viidesosa päästöistä tulee työmaalta ja kuljetuksista, mutta suurin osa päästöistä löytyy materiaalien valmistusketjusta.

Materiaalien vaikutuksesta suurin vaikutus tulee runkomateriaalin valinnasta. Parhaaseen lopputulokseen tullaan, kun ensisijaisesti pystytään vähentämään materiaalien ja energian kulutusta. Toissijaisesti on pyrittävä käyttämään vähäpäästöistä materiaalia ja energiaa.

Vähähiilisestä rakentamisesta pitäisi ehdottomasti tulla kunnille ilmastopolitiikan työkalu. Puu sopii siihen tavoitteeseen materiaaliksi hyvin ja sen käyttöön tulisi ohjata.

Tytti Bruce-Hyrkäs, johtaja, hiilineutraaliuspalvelut, Granlund Oy

Päästöjen kannalta on tärkeää, että rakennus on pitkäikäinen

On voitava miettiä myös sitä, että jos rakennuksen käyttöikä loppuu, niin voimmeko hyödyntää materiaaleja. Hirsitalot ovat hyvä esimerkki siitä, että niiden käyttöikää voidaan jatkaa toisaalla. Se ei aina näy hiilijalanjäljen laskelmissa, mutta on ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskeinen.

Mitä vähemmän puun valmistusketjussa käytetään fossiilisia polttoaineita energiatehokkaasti sen parempi. Päästöjen näkökulmasta on parempi, mitä suuremman osuuden saamme puusta pitkäaikaisiin rakennuksiin. Lyhytaikaisessa käytössä käytetyn metsämassan hiilivarastot vapautuvat takaisin aika nopeasti. Pitkäaikaisessa käytössä pystytään pitämään hiili sidottuna koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Rankarakenteisen ja massiivipuuratkaisun hiilijäljessä on eroa. Rankarakenteisen rakennuksen hiilijalanjälki on pienempi, koska CLT-rakenteessa on suurempi määrä massaa. Sen valmistus ja kuljetukset suhteessa materiaalin käyttöön aiheuttavat enemmän päästöjä. Energiaintensiteetti saattaa olla sama. mutta rankarakenteessa tarvitaan vähemmän materiaaleja.

Rakentamisen eristemateriaalien täytyy olla vähäpäästöisiä, koska niitä tarvitaan rankarakenteessa enemmän. Massiivirakenteen tulee olla energiatehokas, että saadaan elinkaaren aikaiset päästöt alas.

Puurakentaminen vaatii avoimen mielen, mutta myös uutta osaamista

Hybridirakentamisen ratkaisujen kehittäminen on ollut hyvä asia puun käytön kannalta. Ei riitä, että käytetään vain puuta, vaan tulee käyttää muitakin vähähiilisiä ratkaisuja. Mitä enemmän saadaan valittua materiaalit toiminnallisten ominaisuuksien parantamiseen, sen parempi. Rakentamisessa ei pidä lukkiutua siihen, miten on aina tehty.

Meillä on aidosti hyvät mahdollisuudet vähentää päästöjä, mutta se vaatii sen, että avoimin mielin katsotaan vaihtoehtoja ja mietitään tapoja tehdä toisin. Kun päätökset tehdään, niin pitää ymmärtää, miten päätökset vaikuttavat päästöihin. Parhaat vähähiilisemmät hankkeet toteutuvat, kun seurataan rinnakkain kustannuksia ja päästöjä. Silloin voidaan ottaa kaikki eri vaihtoehdot päätöksissä huomioon.

Kun kunnalla on määritelty tahtotila, niin tietoa ja apua toteutukseen löytyy. Kysynnän kasvun myötä myös osaaminen kasvaa.

Tytti Bruce-Hyrkäs
Puheenvuoron takana:

Tytti Bruce-Hyrkäs

johtaja, hiilineutraaliuspalvelut, Granlund Oy

Lisätiedot

Image Description

Hiilijalanjäljen laskenta käytännössä

Image Description

Hiilijalanjälki rakennushankkeen ohjauksessa

case Suomalais-venäläinen koulu