Rakentamisessa edistetään ilmastotavoitteita

Kuopiossa on rakentamishankkeissa edellytyksenä, että hankkeista tehdään aina ympäristövaikutusarviot. Näistä puurakentamisen esimerkkikohteista saadaan hyvää tietoa ja viitekehyksiä tuleviin hankkeisiin.

Hiilijalanjäljen laskentaa ryhdyttiin von Wrightin koulussa tekemään rakentamispäätöksen jälkeen. Se ei ohjannut päätöksentekoa, vaan toi tietoa jälkeenpäin. Ihanteellisessa prosessissa hiilijalanjäljen laskelmat tehtäisiin jo ennen päätöksentekoa.

Suurin vaikutus hiilijalanjälkeen saadaan lämmitysmuodon ja runkomateriaalin valinnalla. Von Wrightin koulussa on päälämmitysmuotona maalämpöjärjestelmä ja runkomateriaalina massiivihirsi. Perinteiseen rakentamiseen verrattuna koulussa on 44 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin jos olisi ollut betonirakenteinen kaukolämmössä oleva kiinteistö.

Hyvillä, onnistuneilla hankkeilla on aina merkitys asenteen muutokseen ja innostuksen lisääntymiseen. Toivon, että meidän esimerkkimme innostaa muitakin kuntia.

Minna Kokkonen, ympäristöasiantuntija, Kuopion kaupunki

Vähähiilinen rakentaminen voi olla kunnille ilmastopolitiikan työkalu

On suositeltavaa, että puurakentaminen kirjataan kuntastrategiaan, mikä varmasti edistää puun käyttöä rakentamisessa.

Kuopiossa on myönteinen asenne puurakentamista kohtaan. Sen lisääminen vaatii vielä asennemuutosta ja tietoa, kun niitä kohteita ei niin hirveästi ole. Hyvät esimerkit innostavat. Jos puurakentamisen tuloksena saadaan toimiva, terveellinen ja turvallinen rakennus ja vielä bonuksena sen vähähiilisyys, niin voidaan todeta, että se on onnistunut kokonaisuus. Hyvillä, onnistuneilla hankkeilla on aina merkitys asenteen muutokseen ja innostuksen lisääntymiseen. Toivon, että meidän esimerkkimme innostaa muitakin kuntia.

Koulussa on 44 prosenttia pienempi hiilijalanjälki verrattuna betonirakenteiseen kaukolämmössä olevaan kiinteistöön.

Minna Kokkonen, ympäristöasiantuntija, Kuopion kaupunki

Käyttäjäpalautteessa käyttäjät ovat olleet erityisen tyytyväisiä erityisesti äänimaailmaan, kun puurakennuksessa on pehmeä akustiikka. Tietysti tilapalveluiden lähtökohtana on ensisijaisesti turvallinen ja terveellinen rakennus.

Puurakentamisen edistämisessä on Kuopiossa lähdetty myös kaavoituksessa etenemään rohkeammin. Savilahden alueella on tulossa asemakaavaan määräys rakentaa tietyt asuntokorttelit puurakenteisina, mikä on merkittävä askel.

Minna Kokkonen
Puheenvuoron takana:

Minna Kokkonen

ympäristöasiantuntija, Kuopion kaupunki

Syke-raportti:

Hiilijalanjälki pieneni 44 prosenttia

Kuopiossa sijaitseva von Wrightin koulu suunniteltiin hirsirakenteiseksi. Koulun elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä arvioitiin ympäristöministeriön valmisteilla olevalla menetelmällä.

Tulos osoittaa, että kun rakennetaan maalämmöllä lämpiävä hirsikoulu, jossa on omaa aurinkosähkötuotantoa, koulun hiilijalanjälki pienenee normaaliin betonirakenteiseen ratkaisuun ja kaukolämpöön perustuvaan rakennukseen nähden 44 prosenttia.

Hirsirakenteinen koulu varastoi eloperäistä hiiltä 3,8 kertaa enemmän kuin betonirakenteinen. Kun siirrytään vähäpäästöisiin päälämmitysjärjestelmiin, materiaalien päästöjen osuus korostuu. Tämä selittää sen, miksi rakennusmateriaalien päästöjä tuodaan sääntelyn piiriin. 

Päälämmitysjärjestelmän ja päärakennusmateriaalin valinnalla on suurin vaikutus rakennuksen elinkaariseen hiilijalanjälkeen. 

Vähähiilisyys tulee asettaa tavoitteeksi mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa.

Nykytilanteessa rakennuksesta saa varmimmin vähähiilisen, kun lämmityksessä hyödynnetään ympäristön lämpöä ja lämpöpumppuja ja rungon rakennusmateriaaliksi valitaan puu.

Kunnan rakennuttajan näkökulmasta tämän tiedon tulisi helpottaa vähähiilisen rakennuksen hankintaa. Kyse on lopulta varsin selkeistä linjauksista, ja tarvittavat tekniikat ovat jo olemassa. Rakennus voidaan hankesuunnitelmavaiheessa päättää toteuttaa puisena ja valita siihen vähäpäästöinen päälämmitysjärjestelmä. Jos näin tehdään, erillistä hiilijalanjälkilaskelmaa ei välttämättä kannata edellyttää osana rakennusurakan kilpailutusta.

Hankintalaki mahdollistaa vähähiiliset hankinnat

Vuoden 2017 alusta voimaan tullut hankintalaki (1397/2016)41 mahdollistaa entistä paremmin vähähiilisten hankintojen tekemisen. Kestävyysnäkökohdat on kirjattu jo hankintalain tavoitteisiin.

Yleisesti käytettyjä hankintamenettelyjä ovat avoin hankintamenettely, neuvottelumenettely ja kilpailullinen neuvottelumenettely. Vähähiilinen hankinta ei kuitenkaan vaadi tiettyä hankintamenettelyä. Tilaaja voi etsiä markkinoilla olevia vähähiilisiä ratkaisuja markkinakartoituksilla ja kilpailuttaa avoimella menettelyllä.

Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi hyödyntää toimittajien näkemyksiä neuvottelukierrosten aikana, koska hankinta-asiakirjat muotoutuvat menettelyn edetessä. Uusia ratkaisuja voidaan kehittää erilaisilla yhteiskehittelyn muodoilla tai kehitystyötä sisältävillä hankinnoilla, kuten innovaatiokumppanuudella.

Hankintamenettelystä riippumatta on tärkeää painottaa laatutekijöitä, elinkaaren aikaisia kustannuksia, sekä toiminnallisia ja suorituskykypohjaisia, esimerkiksi rakennuksen vähähiilisyyteen liittyviä, vaatimuksia.